Can you see my empty mind?
Kuvittelen, kuinka haluaisin asua tossa talossa. Katsella auringonlaskua noista kauniista ikkunoista ja unelmoida söpöllä pienellä parvekkeella. Tuntea itseni ruususeksi omassa pienessä tornissa..
Päivä kerrallaan eteenpäin. Tää on vaan elämää ja se menee näin.
Ja jos tuntuu, et se menee päin puuta. Ota niskast kii ja elämäntapoja muuta.
Nuku hyvin, syö hyvin. Pidä huolta, ettei elimistö lyö yli.
Ettei tuu niit takalaittomii. Se on katala kohtalo jos sekoo aivo siin.
Ja se vain on tosi, et se on yksinään susta kii, et ootsä yksinäinen vai ootsä mussa kii.
Ja vaik aina ei mee hyvin, ei saa luovuttaa, ku elämän virrat ne kuohuttaa.
Ei jokaist kakkuu tarvi kuorruttaa. Et saa takas sitä menetettyy nuoruutta.
Ihana Justimus loppukevennys:
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu